FAQ - Usein kysyttyjä kysymyksiä

Terve!
Painovoimaisen ilmanvaihdon tapauksessa korvausilma on tähän saakka tullut rakenteiden raoista. Nyt jos rakenteet tiivistetään, korvausilman saaminen on puutteellista. Tällöin rakenteeseen on sijoitettava korvausilmaventtiileitä tai vaihtoehtoisesti korvausilmaikkunat. Tällöinkin kuitenkin ilmanvaihto on ainakin ajoittain puutteellinen ja saattaa aiheuttaa vetoa. Poistoilman järjestäminen koneellisesti tehostaa ilmanvaihtuvuutta, mutta edelleen vetoisuus jää jäljelle. Molemmissa vaihtoehdoissa (painovoimainen / koneellinen poisto) korvausilma virtaa sisälle "raakana" ulkoilmana, jolloin energiankulutus kasvaa tai ei ainakaan pienene.
Paras vaihtoehto on, että rakenteista tehdään tiiviit ja ilmanvaihto hoidetaan tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustetulla koneellisella tulo-poistoilmanvaihdolla. Rakenteiden läpi ei tällöin kulje turhaan ilmaa ja ilma tulee sisälle esilämmitettynä. Tällöin energiatehokkuus ja asumismukavuus sekä sisäilman laatu ovat parhaimmillaan.
Itse en lähtisi muuta suosittelemaan, kuin kunnollista eristämistä, rakenteiden tiivistämistä ja ilmanvaihdon hoitamista lämmöntalteenotolla varustettuna. Muut ratkaisut ovat välimuotoja, joissa on tehtävä kompromisseja siitä, mistä tingitään (energiankulutus, asumismukavuus, sisäilman laatu). Isompi hommahan tämä on, mutta lopputulos on paras ja luotettavin. Rakenteet ja ilmanvaihto on hyvä käydä läpi alan ammattilais(t)en kanssa.
Rakenteiden "hengittävyys" ei ole suosikkitermejäni. Puhuisin vain vesihöyrynläpäisevyydestä. On siis varmistettava, että rakenteisiin mahdollisesti pääsevä sisäilmankosteus pääsee poistumaan rakenteista. Tämä tarkoittaa sitä, että rakenteen sisäpinta voi olla tiivis, mutta ulkopinta pitää olla riittävän hyvin vesihöyryä läpäisevä. Tärkeätä on, että rakenteista tehdään ilmatiiviitä eli ilma ei pääse kulkemaan rakenteiden läpi ja sisäilman kosteus sen mukana. Rakenne voi mahdollisesti olla vesihöyryä läpäisevä, jolloin ilmatiiviys on toteutettu esim. ilmansulkupaperilla. Tällöin rakenteen ulkopuolen on oltava hyvin vesihöyryä läpäisevä, koska sisäilman kosteus pääsee siirtymään ilmansulkupaperin läpi. Höyrynsulkumuovilla hoidetaan sekä ilmatiiviys että vesihöyryntiiviys. Myös tässä tapauksessa rakenteen höyrynsulun ulkopuolella ei saa olla liian tiivistä kerrosta, joka estää kosteuden siirtymisen rakenteesta pois. Kosteuden tiivistymisen riski on kuitenkin pienempi käytettäessä höyrynsulkumuovia, koska kosteutta pääsee rakenteeseen vähemmän.
Suosittelen siis hyvää eristämistä, höyrynsulkumuovia ja LTO:lla varustettua ilmanvaihtoa. Rakenteet on suunniteltava tapauskohtaisesti.