Yksi mineraalivillojen erinomainen ominaisuus verrattuna muihin eristemateriaaleihin on niiden kyky toimia rakenteessa ääntä vaimentavana ”jousena”. Yksinkertaisilla massiivisilla rakenteilla ääneneristävyys määräytyy ns. massalain perusteella ja perustuu lähinnä rakenteen massaan ja ilmatiiviyteen. Suuri osa rakentamisessa käytetyistä rakenteista kuten esim. väli- ja ulkoseinistä tai väli- ja yläpohjista on kuitenkin kerroksellisia useammasta kuin yhdestä materiaalista koostuvia kokonaisuuksia. Näissä rakenteissa myös käytetään eristemateriaaleja joko lämmön- tai ääneneristystarkoituksessa – usein molemmissa. Mineraalivillat ovat poikkeuksellisen hyviä kummassakin käyttötarkoituksessa.
Dynaaminen jäykkyys [MN/m3] kuvaa eristeen kykyä toimia rakenteessa massojen välisenä ”jousena”, joka absorboi värähtelyn suurelta osin antamatta sen kulkea läpi. Mitä pienempi arvo eristeen dynaamisella jäykkyydellä on, sitä pehmeämpi tämä ”jousi” on, ja sen paremmin se toimii ääntä vaimentavana kerroksena. Yleisimmin eristeen dynaaminen jäykkyys tulee esiin välipohjien askelääniin liittyen, kun tehdään ns. kelluvia lattioita.
Jotta kelluva lattia toimisi, kuten sen pitää, tulisi eristekerroksen dynaamisen jäykkyyden olla alle 20 MN/m3. Mitä kevyempi eristekerroksen päälle tuleva ”pintalaatta” on, sitä pienempi dynaaminen jäykkyys tarvitaan, jotta koko rakenteen ääneneristävyyden kannalta olennainen pintakerroksen ominaistaajuus saadaan mahdollisimman alhaiseksi ja näin ollen ihmiskorvalle huonommin havaittavaksi. Isoverin askeläänieristeinä käytettävistä kuormitusta kestävistä villaeristeistä mitatut dynaamisen jäykkyyden arvot ovat markkinoiden parhaita – tuotteesta riippuen jopa selvästi alle 10MN/m3.
Toinen rakenne, jossa eristeen dynaamisella jäykkyydellä on suuri merkitys rakenteen ilmaääneneristävyyteen on eristerappaus. Tämä on helppo ymmärtää, koska rappauskerroksen muodostama pintamassa on itsessään pieni.