Hero Image
Ilmatiiviyden varmistaminen

Ilmatiiviyden varmistaminen

Yksi rakennuksen laadunvarmistuksen tärkeistä osista on ilmatiiveyden mittaaminen. Rakennusvaipan heikoissa kohdissa tapahtuvat ilmavuodot aiheuttavat ylimääräistä energiankulutusta ja lisäksi vedontunnetta ja turhia kosteusriskejä. ​Monet rakennusvaipassa olevat heikot kohdat, kuten halkeamat, raot tai reiät on helppo havaita. Selvät vetoisuuspisteet pystyy maallikkokin usein helposti osoittamaan, mutta kehittyneempiäkin menetelmiä on saatavilla.

 

Esimerkiksi lämpökynttilöiden strateginen sijoittelu sopivassa kohdassa tai merkkisavun käyttö ovat hyviä keinoja vetoisten kohtien löytämiseen. Kaikkien ongelmakohtien paikantaminen vaatii kuitenkin hieman kehittyneempää menetelmää, kuten puhallinovitestiä.

Ilmatiiviysluku kertoo, kuinka hyvin rakenne on tehty

  • Rakentamismääräysten mukaisissa ilmanvaihdolla varustetuissa taloissa n50 luvun vertailuarvo on 2,0 1/h, passiivitaloissa 0,6 1/h

  • Pienempiin lukuihin on mahdollista päästä hyvällä suunnittelulla, laaduikkailla tiivistysmateriaaleilla ja huolellisella työn suorittamisella.

Puhallinovitesti on vakiinnuttanut paikkansa

Nykyisin ilmatiiviyden mittaamiseen käytetty puhallinovitesti eli painekoemenetelmä on vakiinnuttanut paikkansa energiatehokkaiden talojen laadunvalvontatesteissä. Nykyisissä kevytrakenteisissa taloissa, samoin kuin saneerauskohteissa tämä testi tulisi tehdä ennen sisäverhouksen asentamista. Näin mahdolliset heikot kohdat voidaan korjata helpoimmin. Massiivisissa rakenteissa, kuten käytettäessä tiiliä tai kiveä, testi tehdään kuitenkin vasta sitten, kun ensimmäinen tasoitekerros on tehty. Jotta testi olisi riittävän tarkka ja todellisia olosuhteita voitaisiin simuloida mahdollisimman luotettavasti, mittaukset tehdään useilla eri paine-eroilla.

Muutaman viime vuoden aikana puhallinovitesti on kuulunut vakiona passiivitalon sertifiointiprosessiin. Lisäksi joidenkin Euroopan maiden suunnittelu- ja rakennusviranomaiset edellyttävät rakennuksilta ilmatiiviyssertifikaattia tarkoituksenaan parantaa rakentamisen laatua ja huolellista työtä.

Rakennuksen ilmatiiveyttä voidaan mitata erityislaitteistolla, kuten kalibroidulla Blower Door-laitteistolla, jonka avulla aikaansaadaan paine-ero sisä- ja ulkotilojen välille. Tutkimuksen yhteydessä otetaan myös huomioon lämpötila, tuulennopeus ja muut tulokseen vaikuttavat tekijät.

Aikaa mittaukseen kuluu parin tunnin verran. Tunti siitä kuluu valmisteluihin, kuten teippauksiin, toinen varsinaiseen mittaukseen. Tulos mitataan sekä yli- että alipaineella viidestä pisteestä.

Pelkkä ilmavuotoluku ei tee ketään autuaaksi. Mittauksen yhteydessä on etsittävä myös mahdolliset vuotokohdat esimerkiksi lämpökameran avulla. Jos ongelmakohtia löydetään, vuotopaikat korjataan ja toisella kerralla korjauksen onnistuminen varmistetaan.

Kaikki läpiviennit ovat potentiaalisia riskikohtia, samoin seinien ja lattioiden liitokset. Jos ongelmat havaitaan vasta talon valmistuttua, virheiden korjaaminen tulee kalliiksi, sillä valmiita pintarakenteita joudutaan purkamaan. Siksi tarkistusmittaus kannattaa tehdä siinä vaiheessa, kun höyrynsulku on paikoillaan ja läpiviennit tehty, mutta pinnat ovat vielä viimeistelemättä. Lopullinen mittaus tehdään, kun talo on valmis.