Hiljaa hyvä tulee
Tom Tapanila teki rintamamiestaloonsa energiaremontin – seinä kerrallaan. Lopputuloksena on viihtyisämpi, vedoton talo ja huomattavasti pienentynyt energialasku. Tom perheineen asuu sinisessä, viehättävässä puutalossa Tuusulassa, aivan Hyrylän keskustan läheisyydessä. Rintamamiestyyppinen talo on rakennettu 1950-luvun puolivälissä.
Tom alkoi remontoida taloa pikkuhiljaa 2000-luvun alussa. Alunperin 80-neliöiseen taloon rakennettiin 25 m2 laajennusosa ja sisätilat laitettiin uuteen uskoon. Viimeisenä vuorossa olivat julkisivut ja niiden yhteydessä lämmöneristyksen parantaminen. Myös julkisivuremontti toteutettiin vähitellen, seinä kerrallaan. Syynä tähän ei ollut niinkään työn hankaluus, vaan ajanpuute. Tom tahtoi tehdä remontin itse, mutta työkiireet pilkkoivat urakan pieniin osiin.
Tom suunnitteli projektin huolella. Tavoitteena oli asumismukavuuden ja energiatehokkuuden parantamisen lisäksi talon ulkoasun säilyttäminen oikean henkisenä.
Purut pois, tilalle energiatehokkaammat eristeet
Rintamamiestalon katossa oli alkuperäinen konesaumapelti ja ulkoseinissä 1970-luvulla asennetut Mineriitti-levyt. Mineriitti-verhous oli asennettu alkuperäisen vaakapaneelin päälle. Julkisivua korjattaessa vanhat rakenteet purettiin pois aina seinän sisäosan vinolaudoitukseen saakka.
Alkuperäinen eriste, noin 100 mm kerros kuivaa sahanpurua, valutettiin jätesäkkeihin ja vietiin kaatopaikalle. Poistettu sahanpuru korvattiin runkotolppien väliin asennetulla ISOVER KL-33 100 mm:n mineraalivillakerroksella. Rungon päälle asennettiin lopuksi 50 mm:n yhdistetty tuulensuoja ja lämmöneriste ISOVER RKL-31 Facade sekä lopuksi tietysti uusi ulkoverhous.
Yläpohjan lisäeristys toteutettiin kattoremontin yhteydessä. Kattorakennetta korotettiin hieman, jotta lisäeristykselle saataisiin riittävästi tilaa. Korotus pidettiin maltillisena, jotta talon ulkonäkö ei muuttuisi. Yläpohjasta löytyi 125-150 mm purueristettä. Se poistettiin ja korvattiin mineraalivillalla. Yläpohjan vinoille osuuksille asennettiin pehmeää mineraalivillaa 200 mm ja keskiosalle 300 mm.
Uudeksi vesikatoksi asennettiin Monierin kiiltävän musta Hollander-savikattotiili. Lisäksi sisäremonttia tehdessä yläpohjan sisäpintaan asennettiin25 mm:n yhdistetty höyrynsulku ja lämmöneriste ISOVER REK.
Veto poistui, sähkölasku pieneni
Tapanilan perhe huomasi energiaremontin vaikutukset nopeasti, kun vedon tunne hävisi. Vanhassa talossa veto on yleinen riesa. Rakenteet eivät ole riittävän tiiviit, joten niiden läpi hallitsemattomasti tuleva korvausilma tuntuu vetona, vaikka sisätiloja kuinka lämmitettäisiin. Tapaniloiden talon rakenteiden tuulenpitävyys kohentui lisäeristämisellä ja uudella tuulensuojalla huomattavasti.
Energiaremontin tulokset ovat näkyneet myös sähkölämmitteisen talon sähkölaskussa. Sähkönkulutus on laskenut, uudesta lisäsiivestä huolimatta. – Säästö on 2000 – 4000 kWh:n luokkaa vuositasolla, Tom laskee.
Asukkaiden toiminta ja sääolosuhteet vaikuttavat toki aina talon energiankulutukseen. – Jos energiaremontin jälkeen vaikka ryhdytäänkin lämmittämään sähkösaunaa entistä useammin, käyttösähkön kulutuksen lisääntyminen vähentää kokonaissäästöä, Tom selventää.
On muistettava myös säätää rakennuksenlämmitys vastaamaan parantunutta lämmöneristystä. Varsinainen energiankulutuksenseuranta energiaremontin jälkeen on hyvä ajoittaa useammalle vuodelle.
Yleensä vanhoissa taloissa 50-100 mm lisäeristyskerros ei vielä vaikuta liikaa rakennuksen ulkonäköön, mutta energiatehokkuuteen huomattavan paljon. Lisäeristys kannattaa tehdä vähintään 50 mm:n eristevahvuudella. Hyötyä saadaan enemmän kuin ohuemmilla eristepaksuuksilla, mutta työmäärä on sama asennat sitten 25 mm:n tai 50 mm:n eristeen. Lisäksi myös alku syksystä vuonna 2013 astuneiden korjausrakentamisen määräysten mukaan, tulee luvanvaraisessa korjaushankkeessa rakennuksen energiatehokkuutta parantaa ja seinän lisäeristäminen (U-arvon puolitus) on yksi esitetyistä vaihtoehdoista
